Otavamedia: Älä sohi somessa – katso sometuottajan muistilista

21 marras Otavamedia: Älä sohi somessa – katso sometuottajan muistilista

Otavamedia OMAlle kirjoittamani blogi julkaistiin 21.11.2017, löydät sen täältä.

Someviidakossa vilisee. Miten oman äänen voi saada kuuluviin ja miksi pitäisi?

Somekanavien feedit täyttyvät ystäviesi, kollegoidesi ja perheenjäsentesi sisällöistä. Sen lisäksi tilaa ovat valtaamassa eri yrityksien mainokset ja sponsoroidut sisällöt.

Kilpailu on entistä kovempaa ja lyhimmän tikun vetävät yritykset, joiden sisältö ei löydä vastaanottajaansa ilman maksettua näkyvyyttä. Asiaa ei edistä se, että somessa sisältötrendit muuttuvat nopeasti ja niiden perässä on syytä pysyä, jos haluaa saada rahoilleen vastinetta. Mitä pitäisi tehdä? Lähdetään liikkeelle muutamista väittämistä, joita yritysten some-vastaavat mielellään viljelevät.

#1: ”Olemme pitäneet huolen siitä, että yrityksemme on ottanut käyttöönsä kaikki mahdolliset kanavat. Julkaisemme niissä identtistä sisältöä silloin, kun meillä on jotain uutta kerrottavaa.”

Somea ei pitäisi ajatella taloyhtiön ilmoitustauluna vaan sosiaalisena tilanteena, jossa osallistutaan keskusteluun ja kuunnellaan muiden mielipiteitä sekä otetaan kantaa päivän polttavimpiin teemoihin. Jokaisella kanavalla on oma roolinsa ja se on syytä huomioida sisältöä tuottaessa.

• LinkedIn muistuttaa konferenssia, johon osallistutaan alan ammattilaisena, työnantajan tai yrityksen edustajana. LinkedInille tyypillistä on se, että siellä pyritään jakamaan osaamista, tuomaan näkökulmia ja autetaan muita kehittymään omassa työssään. Keskustelu käydään henkilökohtaisella tasolla osaajalta osaajille. Aktiivisuudella ja osaamisen rohkealla esiin nostamisella on suuri rooli social sellingin kannalta. Puhetyyli on rennon asiallinen.
• Facebook mielletään ystävien ja tuttavien kahvipöytäkeskusteluksi. Kanavassa on luontevaa puhua niin arkeen liittyvistä iloista ja murheista kuin päivän polttavimmista uutisista. Keskustelua voi keventää huumorilla. Puhetyyli on rento, sinutteleva ja tuttavamainen.
• Twitter muistuttaa nopeatempoista pukukoppikeskustelua, jossa reagoidaan nopeasti syntyneisiin/vallitseviin ilmiöihin ja kommentoidaan rennosti mutta henkilökohtaisesti ajankohtaisia aiheita.
• Instagram ja Snapchat ovat ikkunoita henkilöiden kiinnostuksen kohteisiin. Kanavia leimaavat stories-osion mahdollistavat mikrohetket. Instagramin sisältö on liikkuvaa ja visuaalista, ei sattumanvaraista.
• YouTube on koko valtakunnan tv-kanava numero yksi. YouTuben ansiosta kenestä tahansa voi tulla suosittu ja seurattu tubettaja. Nuoret ahmivat pitkiä, jopa 20 minuutin tarinoita vloggaajilta ja tubettajilta ja lyhemmät hyötyvideot sekä musiikki ovat suosittua sisältöä kaikissa ikäryhmissä.

#2: ”Meidän somepäivitykset koostuvat blogeistamme. Emme tuota someen höpöhöpöä.”

Koska julkaisukanavat ovat erilaisia, täytyy niissä julkaistavan sisällönkin olla monipuolista. Hyvä sisältö on helposti lähestyttävää, huomioi yleisön ja kanavan ja antaa nopeasti käsityksen siitä, miten lukija hyötyy sisällöstä. Kun mietit jatkossa sisältöjä, muista tarjota ainakin näitä.

• Asiallisena pysyttelevän kannattaa tuoda alan uutisia muistakin lähteistä. Tämä viestii siitä, että yrityksesi seuraa alan kehitystä ja on kiinnostunut siitä.
• Uusimpia trendejä tai alaan liittyviä sisältöjä voi jakaa myös ilmaisilla videoilla, verkkokursseilla tai webinaareilla. Kun tarjoaa lisäarvoa osaamisestaan, osoittaa välittävänsä kuulijastaan ja samalla tukee omaa rooliaan alan asiantuntijana.
• Hyödynnä kanavien uusia ominaisuuksia, kuten Facebook Liveä sopivissa tilanteissa.
• Tuota visuaalista sisältöä. Videot ja kuvat saavat kuluttajat pysähtymään sisältöjesi ääreen.
• Sisältö toimii paremmin, jos se on sidottu alasi ilmiöihin, vuodenaikoihin, paikkoihin tai tapahtumiin.
• Hyödynnä myös tuottamasi ikivihreää sisältöä. On sisältöjä, jotka eivät vanhene tai jotka ovat aina tiettyyn vuodenaikaan ajankohtaisia. Pistä nämä sisällöt töihin!
• Blogien ja muiden ohjaavien sisältöjen lisäksi kerrostuta sisältöä. Käytä erilaisia kuvia, gif-animaatioita, videoita, infografiikkaa ja slideshow-esityksiä.

#3 ”Yrityksen somesisällöt julkaistaan aina samaan aikaan, samana päivänä ja samoissa kanavissa.”

Somesta tulee helposti pakkopullaa, jos sen eteen ei nähdä vaivaa. Somen ja sisältöjen tekeminen alkaa jo yrityksen strategiasta. Suunnitelmallisuus sisältöjen tuottamisessa ja tavoitteissa on nivottava osaksi somen tuottamista. Sen lisäksi löytyy paljon työkaluja, joita hyödyntämällä pääset aikatauluhaasteesta.

• Bufferin ja Hootsuiten avulla voit ajastaa tuottamasi päivitykset tuleville viikoille tai kuukausille eteenpäin.
• A/B testaa myös sisältöjen nostoja ja otsikoita. Vaikuttaako lyhempi nosto, emoji tai kysymyksen asettaminen reaktioihin?
• Kaikkea ei tarvitse julkaista kaikissa kanavissa. Rajaa ja keskitä! Saat paremman tuloksen kun opettelet yhden kanavan kerrallaan. Valitse kanava aina yleisösi mukaan.
• Keskustelu on siirtynyt intressipohjaisiin tai ammatillisiin yksityisiin ryhmiin kanavien sisällä. Oikealla kulmalla voit nostaa sisältöjä myös näiden ryhmien sisällä.
• Somen näkyvyys ei ole sidottu enää ryhmän tai sivun kokoon vaan siihen, ketkä julkaisua jakavat ja miten paljon sille ostetaan näkyvyyttä. Suunnittele sisältöä näiden puitteissa.

#4: ”Somessa mainostettu julkaisu tavoitti ison yleisön, mutta linkkiä ei silti klikattu.”

Kovalla työllä kasvattamasi yleisö ei reagoi sisältöön, jos se ei tarjoa jotain viihdyttävää tai herätä lukijassaan lupausta hyödystä tai kiinnostavuudesta. Mutta mitä mittaat, kun mittaat julkaisun tavoitettavuutta? Somesisällöille kannattaa myös asettaa tavoitteet, eli määrittää sille KPI:t (key performance indicator). Niitä ei kuitenkaan kannata olla listakaupalla.

Lisäksi apua sisältöjen parempaan jatkojalostamiseen kannattaa ammentaa näistä:

• Facebook, Instagram, Twitter, Linkedin ja Youtube tarjoavat analytiikkaa sisältöjen tavoittamisesta ja kanaviensa käyttäjistä. Hyödynnä dataa julkaisuaikataulua suunnitellessa.
• Testaa eri ajankohtia julkaisuilla, aamupäivä vs. iltapäivä, maanantai vs. torstai.
• Seuraa ohjaavien sisältöjen osalta myös Google Analyticsin tuloksia. Kuinka moni luki artikkelin loppuun tai siirtyi vielä seuraavalle sivulle?
• Panosta otsikointiin ja herättele nostossa kiinnostusta aiheeseen. Haasta lukijasi pohtimaan olisiko jakamasi sisältö hänelle merkityksellistä.
• Kiinnostavat tarinat tulevat myös talosi ulkopuolelta. Tee yhteistyötä kiinnostavien henkilöiden tai yhteistyökumppaneidesi kanssa. Molemmat voittavat, kun viesti tavoittaa suuremman yleisön.

Some on täynnä sisältöjä, mutta vain kourallinen niistä tavoittaa suuren toivotun yleisön. Tuurin osuus näistä menestyjistä on pieni. Onnistumisten takana on monien vuosien uurastus oikean kanavataajuuden ja puhetyylin löytämisessä.

Lopulta kyse on sisällöistä, jota myös itse toivoisit jakavasi. Yksittäiset tähdenlennot ovat kovan työsi tulosta, mutta ne eivät voi olla kaiken tekemisen lähtökohta. Kuten sosiaalisessa kanssakäymisessä, somessa on syytä pyrkiä vuorovaikutuksen muodostumiseen, ei niinkään oman agendansa esitelmöintiin.

Somesisällön suunnittelu lähtee yrityksen tavoitteista ja on kiinteä osa viestintää ja markkinointia. Siksi sen tuottaminen on pitkäjänteistä ja vaatii huolellisen pohjatyön. Somessa tavoitettu henkilö on arvokas myös muissa osissa yrityksen omaa mediaa.

Joten älä sohi somessa.

Kuvat: Nikita Tikka ja meikki ja hiukset: Studio Susu